Madridin suurmoskeija tuomitsee terrorismin, mutta sen kahvilassa värvättiin Isisiin – Moskeijoiden rahoitus puhuttaa Euroopassa

MADRID/LONTOO/HELSINKI

päivitetty 6.5.2017 klo 07:01

Massiiviset valkoiset marmoriseinät ja minareetti kohoavat korkeina liikenneruuhkien yllä. On perjantai, ja rukouskutsu kajahtaa auringon mukaan lasketulla hetkellä.

Toisin kuin muslimienemmistöissä maissa, kutsu ei kuulu kadulle. Nyt ollaan Espanjassa, ja maan suurin moskeija kohoaa Madridin keskustaa kiertävän kehätien M-30:n yläpuolella.

Saudi-Arabian rahoittama moskeija otettiin käyttöön vuonna 1992. Se on samalla islamilainen kulttuurikeskus, jonka yhteydessä on ravintola ja teehuone, kokoustiloja sekä kirjasto. Viikonloppuisin islamilaisessa koulussa käy noin 500 lasta.

Moskeijalla on monia yhteisiä piirteitä Helsinkiin suunnitellun suurmoskeijankanssa. Myös Helsingissä moskeijan yhteyteen tulisi islamilainen monitoimikeskus. Hanketta puuhaava säätiö on kertonut neuvotelleensa rahoituksesta Bahrainin kuningashuoneen kanssa.

Pieni Persianlahdella sijaitseva Bahrain on alueen mahtivaltion Saudi-Arabian liittolainen. Jos hanke etenee, osa rahoituksesta tulisi todennäköisesti Saudi-Arabiasta, jossa on vallalla erittäin vanhoillinen wahhabilainen islamin suuntaus.

Joitakin poliitikkoja ja tutkijoita suurmoskeijahanke on huolettanut. Saarnattaisiinko moskeijassa äärikonservatiivista islamintulkintaa? Voisiko se edistää jopa radikaalin islamismin leviämistä?

Liberaaleja, innovatiivisia tai uusiin tulkintoihin pyrkiviä moskeijoita saudirahalla ei juuri rahoiteta.

JAAKKO HÄMEEN-ANTTILA, EDINBURGHIN YLIOPISTO

Moskeijoiden rahoittajien tavoitteena on vaikuttaa islamin tulkintaan vastaanottajamaissa, kertoo arabian ja islamintutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila Edinburghin yliopistosta. Persianlahden maista virtaa rahaa moskeijoihin joka puolelle maailmaa.

Saudiarabialaiset rahoittajat tukevat etupäässä hyvin konservatiivista uskontulkintaa, joka pyrkii muun muassa edistämään islamilaisen lain eli sharian perinteisiä tulkintoja yhteiskunnassa. Tulkinnat poikkeavat monin tavoin länsimaisesta lainsäädännöstä.

– Liberaaleja, innovatiivisia tai uusiin tulkintoihin pyrkiviä moskeijoita saudirahalla ei juuri rahoiteta, Hämeen-Anttila toteaa.

Tällaiset moskeijat eivät palvele kaikkia muslimeja. Saudi-Arabian konservatiiviset sunnalaiset uskonoppineet pitävät islamin toista pääsuuntausta šiialaisuutta harhaoppisena.

– Šiialaiset tuskin olisivat tällaisen moskeijakeskuksen käyttäjiä Suomessa tai muuallakaan. Ne palvelevat lähennä sunnalaista väestöä.

Rikkaiden liikemiesten rahoittamat moskeijat liittyvät Hämeen-Anttilan mukaan ikivanhaan islamilaiseen rahoitusperinteeseen. Hyväntekeväisyyttä pidetään arvossa. Hurskaat uskonnolliset säätiöt ovat yksi muoto tätä uskonnollisuutta.

– Ajatusmaailma Persianlahden maissa muistuttaa amerikkalaista: suuri on kaunista. Kernaasti rakennetaan maailman suurimpia tai kalleimpia moskeijoita.

Kymmenet miehet rukoilevat marmoripylväiden välissä.
Sadat rukoilijat täyttävät perjantairukouksessa Madridin suurmoskeijan miesten puolen.Paloma García / YLE

Madridin suurmoskeijaa hallinnoi ja rahoittaa Islamilainen maailmanliitto eli Muslim World League. Se on Saudi-Arabiassa päämajaansa pitävä ja Saudien kuningashuoneen perustama järjestö, jonka tavoitteena on levittää moskeijoita ja islamia kautta maailman.

Islamilaisen keskuksen vuosibudjetti on noin miljoona euroa, moskeijan kulttuurisuhteista vastaava Sami El Mushtawi kertoo. Hänen mukaansa moskeija on avoin kaikille. Hän korostaa, ettei se ole Saudi-Arabian etäispääte.

– Imaami sekä hallintojohtaja ovat nyt saudiarabialaisia, mutta se on sattumaa. He vaihtuvat 4-5 vuoden välein. Edellinen imaami oli Egyptistä ja sitä edellinen Marokosta, egyptiläinen El Mushtawi selittää.

Keskuksen toimiston pöytäkalenterit ovat kuitenkin Saudi-Arabian suurlähetystöltä. Aulan kahdessa monitorissa pyörii suora satelliittikuva Mekkan suuresta moskeijasta.

Sisätiloja koristavat myös värikuvat rakennusyhtiö Saudi Binladin Groupin urakoimista moskeijoista. Bin Ladenin mahtisuku on läheisissä suhteissa Saudien kuningashuoneen kanssa. Se katkaisi siteensä suvun mustaan lampaaseen, terrorijärjestö Al-Qaidaa johtaneeseen Osama Bin Ladenin vuonna 1994.

Mahdollisen moskeijan sijäinti satelliittikuvassa
Helsingin moskeijalle haettu tontti sijoittuu Kalasataman, Sörnäisten rantatien ja Hanasaaren voimalaitoksen väliin.Google Maps, Yle Uutisgrafiikka

Helsingin moskeijahanke on vielä alkuvaiheessa. Hanketta edistävä säätiö on pyytänyt kaupunkia varaamaan moskeijakeskukselle tontin itäiseen kantakaupunkiin Hanasaaren voimalaitoksen tuntumaan.

Säätiön edustajien mukaan tarkkoja rahoitusneuvotteluja ei ole vielä käyty. Heidän mukaansa rahoittajat eivät missään nimessä pääse päättämään toiminnan sisällöstä.

Helsingin kaupunki kuitenkin selvittää rahoitussuunnitelmien taustoja muun muassa ulkoministeriön kanssa. Ylen tietojen mukaan kaupunginhallitus käsittelee tonttivarausta aikaisintaan syyskuussa.

Persianlahdelta tuleva moskeijarahoitus puhuttaa laajasti Euroopassa. Kaikkialla myönnetään, että rahavirtojen seuraaminen on viranomaisille vaikeaa.

– Mitään tarkkoja summia ei ole saatavilla. Rahoitus on hyvin maa- ja tapauskohtaista. Kyseessä on sumea oma maailmansa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Olli Ruohomäki. Hän on erikoistunut terrorismiin ja radikalismiin.

Jos moskeijoissa ajetaan oppeja, jotka eivät ole sopusoinnussa länsimaisten arvojen kanssa, tämä täytyy paljastaa ja estää.

USAMA HASAN, QUILLIAM INTERNATIONAL -SÄÄTIÖ

Britannian noin 2 000 moskeijasta ja rukoushuoneesta useat sadat saavat rahoitusta ulkomailta, joko siirtolaisten lähtömaista kuten Bangladeshista ja Pakistanista tai Saudi-Arabiasta.

Rahoittajien vaikutuspyrkimykset ovat brittiläisen islamintutkija Usama Hasanin mielestä päivänselvä asia.

– Jos moskeijoissa ajetaan oppeja, jotka eivät ole sopusoinnussa länsimaisten arvojen kanssa, tämä täytyy paljastaa ja estää.

Radikalisoitumisen vastaisessa Quilliam International -järjestössä(siirryt toiseen palveluun) työskentelevä Hasan muistuttaa, että vielä hiljattain useissa brittiläisissä moskeijoissa opetettiin uskontoa saudiarabialaisiin oppikirjoihin perustuen. Käytäntö paljastettiin tutkivien journalistien ansiosta.

– Opetetut arvot eivät sopineet lainkaan brittiläiseen yhteiskuntaan, joka perustuu sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ilmaisunvapauteen ja uskontojen yhteiseloon.

Lakkipäinen Usama Hasan puistossa.
Usama Hasan sai ääri-islamisteilta tappouhkauksia, kun hän sanoi haluvansa edistää evoluutioteorian hyväksymistä islamissa.Pasi Myöhänen / YLE

Euroopan viime vuosien ääri-islamististen terrori-iskujen tekijöistä monet osallistuivat myös paikallisten moskeijoiden ympärillä tapahtuneeseen toimintaan. Ulkopoliittisen instituutin Olli Ruohomäen mukaan ongelmallisia moskeijoita on ollut ainakin Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Balkanin maissa.

– Eihän ääri-islamistista sanomaa saarnata perjantairukousten yhteydessä, jota kuka tahansa voi tulla kuuntelemaan takarivistä. Kyse on oheistoiminnasta, jota tapahtuu moskeijan liepeillä.

Esimerkiksi Charlie Hébdo -satiirilehden toimittajia vuonna 2015 murhanneiden terroristien johtohahmo Chérif Kouachi oli saanut The Guardian -lehden mukaan(siirryt toiseen palveluun)oppia pariisilaisessa moskeijassa saarnanneelta imaamilta 2000-luvun alussa.

Belgiassa on selvitetty Brysselin saudirahoitteisen suurmoskeijan toimintaa viime maaliskuun terrori-iskun jälkeen, yleisradioyhtiö RTBF kertoo. (siirryt toiseen palveluun)Turvallisuuspoliisin mukaan moskeija oli käyttänyt 1,2 miljoonaa euroa hyvin konservatiivisen islamin levittämiseen edellisen kahden vuoden aikana.

Radikaalia jihadismia se ei kuitenkaan ollut tukenut. Moskeijan kävijät vastustivat voimakkaasti terrorismia.

Ruohomäki korostaa, että ilmiö ei liity missään nimessä kaikkiin moskeijoihin.

– On erilaisia maailmoja rinnakkaisten maailmojen sisällä. On radikaalia islamismia levittävä maailma länsimaisen demokratian sisällä, ja sen rinnakkaistodellisuuden sisällä vielä sisempi terrorismiin liittyvä rinki, hän sanoo.

El Mushtawi pitelee koraania suurmoskeijan salissa.
Madridin moskeijaa edustava Sami El Mushtawi vakuuttaa, että moskeija on avoin niin muslimeille kuin siitä kiinnostuneille kristityillekin.Paloma García / YLE

Madridin suurmoskeijaan tulee perjantaina satoja miehiä ja muutama kymmenen naista. Naisille on oma sisäänkäynti ja erillinen tila moskeijassa. Rukoilijoiden koraaneja säilytetään pienissä hyllyissä marmoripylväiden juurella.

Juuri täällä kehätie M-30 moskeijassa kävi osa terroristeista, jotka räjäyttivät junapommeja Madridin lähijunissa vuonna 2004. Maan historian tuhoisimmassa terrori-iskussa sai surmansa 192 ihmistä.

Viereisen puiston roskakorista löytyi terroristien kuvaama video. Iskun jälkeen poliisi ryhtyi tarkkailemaan Espanjan moskeijoita.

Kolme vuotta sitten poliisi pidätti ryhmän, joka hankki rahaa ja taistelijoita Isis-järjestölle. Ryhmän johtaja oli värvännyt taistelijota muun muassa M-30:n moskeijan kahvilassa, El País -lehti kertoo.(siirryt toiseen palveluun)

Moskeijan edustaja Sami El Mushtawi kiistää kaikki yhteydet radikalismiin.

– Tuomitsemme tiedotteilla jokaisen terroriteon, hän sanoo.

El Mushtawi korostaa, että islamin sanoma pohjautuu rauhaan kaikkien muiden maailmanuskontojen tapaan. Madridissa imaamin saarnat ladataan luettaviksi moskeijan nettisivulle arabiaksi ja espanjaksi.

Sivustolla on näkyvästi esillä keskuksessa viime tammikuussa pidetyn konferenssin teema: Islam tuomitsee terrorismin.

Mitä jyrkemmästä radikaalista islamismista on kyse, sitä enemmän saarnaaminen ja keskustelut tapahtuvat pienessä piirissä.

JAAKKO HÄMEEN-ANTTILA, EDINBURGHIN YLIOPISTO

Huoli suurmoskeijoiden liepeillä tapahtuvasta radikalisoitumisesta on pitkälti ylimitoitettua, professori Jaakko Hämeen-Anttila sanoo. Konservatiivisesta islamista on vielä matkaa radikaaliin tulkintaan.

– Mitä jyrkemmästä radikaalista islamismista on kyse, sitä enemmän saarnaaminen ja keskustelut tapahtuvat pienessä piirissä.

Hänen mukaansa esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa paljastuneet radikaalit moskeijat ovat olleet pikemminkin pieniä, ja niitä on ollut hyvin pieni osa kaikista moskeijoista.

– Toisaalta voidaan ajatella, että konservatiivista islamintulkintaa painottava suurmoskeija olisi kasvualusta jyrkemmille mielipiteille. Toisaalta se voisi toimia varaventtiilinä. Kun konservatiivi voi elää rauhassa ja lakia noudattaen, paine radikalisoitua pitemmälle laskee.

Hämeen-Anttilan mukaan suuren moskeijan puuttuminen voi luoda tilaa radikaaleille saarnamiehille.

– Iso virallinen moskeija saattaisi jopa ehkäistä radikalisoitumista. Se toisi vahvan auktoriteetin, joka ei olisi huurupäinen.

Internet on keskeinen väylä radikalismin leviämiselle. Pahimmillaan yksi ainoa nettipalstan pitäjä voi saarnata radikaaleja ajatuksia suurelle joukolle. Internet myös vahvistaa jihadistien verkostoja.

Myös Espanjassa terroriyhteyksien takia pidätetyt sadat jihadistit olivat hoitaneet yhteyksiään useimmiten internetin välityksellä, eivät niinkään moskeijoissa.

Valkoiseen asuun pukeutunut mies lakaisee katua moskeijan pääoven ja tiilestä rakennetun julkisivun edessä.
7 000 henkeä vetävä Itä-Lontoon moskeija on yksi harvoista Britannian rukoushuoneista, joilla on oikeus kajauttaa kutsu minareeteistaan.Pasi Myöhänen / YLE

Britanniassa on puututtu ankarasti radikaalia sanomaa saarnaavien moskeijoiden toimintaan. Vielä 2000-luvun taitteessa eräät Britannian moskeijat olivat radikalisoitumiskandaalien riepottelemia.

Nyt saarnaajien valinnassa ollaan tarkkoja ja ääriajattelua ajavien toimiin puututaan ankarasti. Pohjois-Lontoon Finsbury Parkin moskeijassa saarnannut Abu Hamza karkotettiin maasta pitkän oikeusprosessin päätteeksi.

Paljon mediahuomiota herättänyt Anjem Choudary sai hiljattain viiden vuoden vankeustuomion Isis-järjestön tukemisesta.

Radikalisoitumisen vastaisen taistelun painopiste Britanniassa onkin siirtynyt internetin luomiin uhkiin. Islamintutkija Usama Hasanin mielestä jopa liiaksi.

– On myytti, että radikalisoituminen tapahtuisi vain netissä. Monet poliitikot haluavat vain väistää aiheesta puhumisen.

Usama Hasan tietää mistä puhuu, sillä hän radikalisoitui itse teini-ikäisenä ennen internetin aikakautta. Hän otti 90-luvun alussa osaa “jihadiin” Afganistanissa.

Ääriajattelun vastustajaksi varttunut Hasan katsoo, että länsimaiseen yhteiskuntaan sopimattomat islamin tulkinnat ovat kasvava uhka Britanniassa.

– Myös länsimaisten vapaamielisten tulkintojen suosio kasvaa. Islam on polarisoitunut täällä, kuten muuallakin.

Imaamina toimiva Usama Hasan puolustaa itse länsimaiden muslimiyhteisöstä nousseita vapaamielisiä aloitteita, kuten esimerkiksi naisten johtamia rukoushuoneita.

– Profeetta Muhammedin moskeijassa Medinassa naiset ja miehet kulkivat yhteisestä sisäänkäynnistä ja rukoilivat samassa tilassa.

Hunnutetut naiset istuvat selin mattoon verhotulla lattialla edessään tähtikuvioinen säleikkö
Naiset rukoilevat omalla puolellaan Madridin suurmoskeijassa.Paloma García / YLE

Monet Euroopan maat ovat rajoittaneet Persianlahden konservatiivisten maiden vaikutusvaltaa. Saksassa on järjestetty imaamikoulutusta yliopistojen ja uskonnollisten yhteisöjen yhteistyöllä. Ranska taas on tukenut imaamien koulutusta vapaamielisemmässä Marokossa, France 24 -kanava kertoo.(siirryt toiseen palveluun)

Itävalta kielsi kokonaan ulkomaisen rahoituksen moskeijoille ja imaameille vuonna 2015, kun se uudisti islamia koskevaa lainsäädäntöään. Lain mukaan imaamien on myös osattava saksaa, The Guardian kertoo.(siirryt toiseen palveluun)

– Tässä on ollut taustalla ajatus, että Itävallan viranomaiset olivat huolissaan Arabian niemimaalta rahoituksen kytköksistä ääriajatteluun, Ulkopoliittisen instituutin Olli Ruohomäki sanoo.

Lain vaikutuksista ei kuitenkaan ole vielä tietoa, sillä se on ollut voimassa vasta pari vuotta.

– Suunta on hyvä, jos saadaan esimerkiksi imaamikoulutus omiin käsiin, Ruohomäki sanoo.

Usama Hasan katsoo kuitenkin, että ulkomaisen rahoituksen kieltäminen Itävallan mallin mukaan on virhe. Hänen mielestään se on ristiriidassa vapaan yhteiskunnan periaatteiden kanssa.

– Jos seuraa Itävallan mallia niin myös hindutemppelien, synagogien tai katolisten kirkkojen ulkomainen rahoitus pitäisi kieltää.

Nykyisin Britannian moskeijoiden rahoitus tulee yhä enemmän maan sisältä. Toisen ja kolmannen polven siirtolaisten talous on vakaammalla pohjalla. He tahtovat pitää ulkomaiset vaikutteet käsivarren mitan päässä, Hasan selittää.

– Kun Itä-Lontoon moskeija teki hiljattain 18 miljoonan euron laajennuksen, vain 20 prosenttia rahoista tuli Saudi-Arabiasta. Muu rahoitus tuli Britannian bangladeshiläisyhteisöltä itseltään.

Saudi-Arabia onkin vähentänyt omien uskonoppiensa tuputtamista kritiikin vuoksi.

Itä-Lontoon moskeijassa naisilla ja miehillä on edelleen omat sisäänkäyntinsä. Konservatiivisesta islamintulkinnasta on kuitenkin pitkä matka väkivallantekoihin.

Rukoushetkeen saapunut Mohammed Bari ottaa islamistiterroristit puheeksi oma-aloitteisesti.

– Nämä aivopestyt idiootit eivät ole muslimeja, vaikka kutsuvat itseään sillä nimellä. En tiedä mitä he kuvittelevat hyötyvänsä.

Mohammad Bari harmaine partoineen ja lakkeineen.
Itä-Lontoon moskeijassa käyvän Muhammad Barin mukaan rakennus on liian pieni kaikille halukkaille rukoilijoille.Pasi Myöhänen / YLE